Olen parhaillaan hyvässä vauhdissa viimeisten tehtävien tarkistusten kanssa, ja haluan sanoa jo tässä vaiheessa: olen ilokseni huomannut, miten huolellisesti ja laadukkaasti olette rakentaneet boteillenne suojakehotteita ja testanneet niiden toimivuutta. Tehtävissä näkyy selvästi, että niihin on käytetty aikaa. On ollut hienoa nähdä, miten monesta eri kulmasta olette lähteneet kokeilemaan: – miten helposti botti ilman suojausta tarjoilee taustatietojaan – millaisilla testikysymyksillä suojausta voi haastaa – ja millaisilla suojakehotteilla tiedon jakamista on saatu hillittyä Erityiset lisäpisteet annan siitä, että moni on lisännyt suojakehotteeseen useita eri tasoja ja mainintoja. Se kertoo siitä, että olette ymmärtäneet tärkeän asian: hyvä suojaus ei perustu vain yhteen lauseeseen, vaan useasta suunnasta rakennettuun ohjaukseen. Juuri tällainen ajattelu suojaa bottia paremmin myös niiltä tilanteilta, joissa joku yrittää eri tavoin kalastella ulos tietoa, jonka ei kuulu näkyä käyttäjälle. Kaikki tehtävät palauttaneet voivat siirtyä nyt sertifikaattikokeen pariin. 📅 Kokeen deadline on sunnuntai 29.3. Kannustan varaamaan kokeelle rauhallisen hetken ja luottamaan siihen osaamiseen, jota olette rakentaneet koko koulutuksen ajan. Tehtävien perusteella on jo nähtävissä, että moni on ottanut isoja harppauksia sekä kehotesuunnittelussa että bottien turvallisessa rakentamisessa. Meillä on jäljellä vielä yksi yhteinen live-tapaaminen ensi viikon maanantaina. Toivottavasti tapaamme silloin mahdollisimman monen linjoilla, jotta saamme koottua kevään opit yhteen ja pääsemme vielä keskustelemaan avoimesti yhdessä. Millaiseksi koitte viimeisen tehtävän? Mitä ajatuksia se herätti? Nähdään vielä viimeisessä yhteisessä tapaamisessa! @Aino Junnola @Mari Stenvall @Anssi Kotanen @Janne Uusitalo @Kaisa Leinonen @Hanne Nousiainen @Maria Margit Lindholm @Tuija Räisänen

Tänään aiheena oli oman asiantuntijafokuksen valinta sekä osaamisen kaupallistaminen. Uusi osaaminen alkaa muuttua konkreettisiksi suunnitelmiksi: työksi, palveluksi tai uudeksi suunnaksi omassa urassa. Keskustelimme siitä, miten yritykset tällä hetkellä hyödyntävät tekoälyosaajia ja millaisiin tarpeisiin osaamista etsitään. Samalla pohdimme kahta polkua: 🔹 työllistymistä palkallisena asiantuntijana 🔹 oman osaamisen viemistä markkinoille yrittäjänä Yrittäjyyden näkökulmasta kävimme läpi myös erilaisia tapoja tuotteistaa osaamista. Tekoälyosaamista voidaan kaupallistaa esimerkiksi: – bottiratkaisujen kautta – auditointien ja toimintasuunnitelmien avulla – koulutuksina ja workshopeina Keskeinen ajatus oli, että oma asiantuntijuus ei synny pelkästään tietotaidosta, vaan siitä, mihin ongelmaan tuotamme ratkaisun. Puhuimme myös hinnoittelusta ja siitä, miksi monet asiantuntijat jäävät helposti kahteen ansaan: 🔹 kustannuspohjaiseen hinnoitteluun 🔹 markkinahintojen seuraamiseen Näissä malleissa päädytään usein hintakilpailuun. 🔹 Arvopohjaisessa hinnoittelussa ajattelu muuttuu: asiakas ei osta tuntityötä tai teknologiaa, vaan tuloksen. Siksi se on usein paras malli molemmille osapuolille. Päivän lopuksi teimme vielä katsauksen tekoälyosaajien palkkamarkkinoihin. Se vahvisti monelle yhden ajatuksen: osaamiselle on kysyntää, mutta oma suunta täytyy valita itse. Kun asiantuntijafokus alkaa kirkastua, myös oman osaamisen sanoittaminen ja esiin nostaminen helpottuvat. Ovatko sinun ideasi ja suunnitelmasi jo lähteneet kirkastumaan, vai oletko vielä tutkimassa eri vaihtoehtoja? Minkä ongelman sinä haluaisit ratkaista tekoälyn avulla? @Aino Junnola @Mari Stenvall @Anssi Kotanen @Janne Uusitalo @Kaisa Leinonen @Hanne Nousiainen @Maria Margit Lindholm @Tuija Räisänen

Tämän aamun koulutuksessa keskityimme bottien jatkokehittämiseen ja erityisesti siihen, miten taustakehotetta kannattaa tarkastella vaihe vaiheelta, jos lopputulos ei ole toivotun kaltainen. Tässä kohtaa “toimimattomuus” ei tarkoita sitä, että botti olisi rikki. Useimmiten kyse on siitä, että lopputulos ei ole riittävän laadukas tai käyttökelpoinen. Yksi keskeinen oivallus oli, että bottien kehittäminen on usein enemmän kehotesuunnittelun hienosäätöä ja testaamista kuin teknistä rakentamista. Kolme tyypillisintä kehoteongelmaa: 1. Roolitus on kirjoitettu liian yleiselle tasolle. Esimerkiksi: “toimi asiantuntijana” Tällöin jää avoimeksi tärkeä kysymys: Minkä alan asiantuntijana? 2. Toinen yleinen ongelma syntyy, kun: – rooli on määritelty yhteen tarkoitukseen – mutta tehtävä ohjaa bottia tekemään jotain muuta 3. Lisäksi prosessi voi olla kuvattu: – liian epätarkasti – tai epäloogisessa järjestyksessä Tällöin botti kyllä vastaa, mutta lopputulos ei ole johdonmukainen tai toistettavissa. 🔹 Koulutuksessa kävimme läpi, miten tekoälyä voi hyödyntää itse kehotteen rakentamisessa. Keskeinen huomio oli tämä: Tekoälyltä kannattaa pyytää apua pieniin osiin pilkottuna, ei valmiina kokonaisuutena. Esimerkiksi: – pyydä apua roolin tarkentamiseen – pyydä prosessin jäsentämistä vaiheisiin Kun kehote rakennetaan vaiheittain, lopputulos on yleensä huomattavasti laadukkaampi. 🔹 Tärkeä muistaa: Käyttäjän antama kehote ei ole ainoa ohjaava tekijä. Tekoälyn kielimallin taustalla on myös valmiiksi rakennettua ohjeistusta ja toimintalogiikkaa, joka vaikuttaa siihen, miten se tuottaa vastauksia. Siksi on hyödyllistä ymmärtää ero: – mitä käyttäjä pystyy ohjaamaan kehotteella – ja mikä osa toiminnasta perustuu mallin sisäisiin sääntöihin Botin tuottama lopputulos ei siis ole sattumaa. Se rakentuu viidestä asiasta: ✔ selkeä rooli ✔ tarkasti määritelty tehtävä ✔ looginen prosessi ✔ laatua määrittelevät kriteerit ✔ kaikki kyseiseen tehtävään annetut taustatiedot Kun nämä ovat linjassa, myös lopputulos on tasalaatuisempi.

Hei, tällä viikolla oivallusklinikassa juttelimme, kykeneekö botti ilmoittamaan käyttääkö taustalle tallennettua tiedostoaan. Asia, minkä huomasin pari päivää sitten bottia käyttäessäni, että nyt keskustelun ruudulla näkyi ilmoitus, että hakee tietoja knowledge-tiedostoista 🥳 Olen niin vauhdilla käyttänyt bottejani, että en tiedä onko tämä ilmoitus ollut kauankin, mutta mielestni oli todella hyvä juttu! Nyt sain paremman luottamuksen ja varmuuden botin kanssa työskennellessäni, että taustatietoja varmasti hyödynnetään 🤗 Kivaa viikonloppua kaikille toivottaen Heidi 🌞

Tänään sukelsimme kunnolla kehotesuunnittelun ytimeen. Ja jos yksi muistisääntö tästä päivästä jäi mieleen, toivottavasti se on tämä: Tekoälyn tuottaman lopputuloksen laatu riippuu suoraan käyttäjän antaman kehotteen laadusta. Toisin sanoen tekoäly ei ole “taikasana”, vaan työkalu, joka toimii niin hyvin kuin sitä osataan ohjata. Keskusteluissa korostui erityisesti se, että prosessin pilkkominen ja selkeä määrittely kehotteessa ovat avainasemassa lopputuloksen käyttökelpoisuuden kannalta. Kun käyttäjä osaa kuvata: – mitä halutaan tehdä – missä järjestyksessä – millä kriteereillä lopputulos arvioidaan tekoäly pystyy tuottamaan huomattavasti tasalaatuisempaa ja hyödynnettävämpää sisältöä. Monelle tämä konkretisoi sen, miksi botti joskus “toimii loistavasti” ja joskus taas ei: ero syntyy useimmiten kehotteessa, ei teknologiassa. – Mitä ajatuksia kehotesuunnittelu teissä herätti? – Oliko jotain, mikä tuntui uudelta tai yllättävältä? – Entä jokin kohta, joka kuulosti vielä haastavalta? 📌 Pieni lisä tiedoksi: Uudistettu ja päivitetty koulutusohjelma on avoinna vain sen ostaneille osallistujille. Jos olet jo aiemmin suorittanut tason 1 sertifikaattikoulutuksen, mutta haluaisit: – ikuisen pääsyn uudistettuihin koulutusmateriaaleihin – osallistumisoikeuden tuleville koulutuskierroksille (jatkossa 2 kertaa vuodessa) – tai olet kiinnostunut myös huhtikuussa alkavasta tekoälyagentti-koulutusohjelmasta, voit olla yhteydessä sähköpostitse asiakaspalveluun. ✉️ Laita viestiä osoitteeseen [email protected] ja kerromme mielellämme lisää 😊